Tapiolantien eteläpuoli

 

Itäisen lähiön metsäinen eteläosa liittyy Otsolahden merimaisemaan Rantaluhdan välityksellä, lännessä lisäksi Leimuniityn avaraan maisematilaan. Alueen keskellä kohoaa Nallikallio, jonka laki on jätetty rakentamatta. Alue rakennettiin pääosin 1955-57.

Ilmakuva Tapiolasta. Kuvassa havumetsän keskellä kerros- ja rivitaloja.

Näkymä lännestä. Vas. Itäisen lähiön keskus, oik. Kontiontien rivitalot. Tapiolantie linjaamatta. (Foto: Aerofoto/ MFA)

 

ALUEEN ARKKITEHTUURIA

As. Oy Kontiontie 3:n viisi rivitaloa (Kaija ja Heikki Siren) rakennettiin ennen samojen suunnittelijoiden Kimmeltien rivitaloja. Rivitalojen eteen 1960-luvun alussa rakennetut viisi tasakattoista omakotitaloa on nekin tehty Sirenien periaatteiden mukaan.

1. As. Oy Kontiontie 3 1955
Kaija ja Heikki Siren

Kontiontien viisi rivitaloa ovat kaksikerroksisia. Asunnot sisältävät viisi huonetta ja keittiön. Makuuhuoneet ovat yläkerroksessa, olo- ja ruokailutilat pohjakerroksessa. Sisäänkäynti on pihan puolelta tuulikaapin kautta suoraan olohuoneeseen. Pihojen puolella on puiset varastot.

Talot ovat maanvaraisia kokeilutaloja. Kantavana runkona ovat asuntojen väliset kahitiiliseinät. Betoniset niskavasat ovat elementtejä samoin kylpyhuoneen lattialaatta. Puiset kattotuolit on koottu maassa, myös välipohjat ovat puuta. Puiset ulkoseinäelementit suunniteltiin Puutalo Oy:n kanssa testaamalla eri elementtikokoja. Julkisivupinnoissa vuorottelee rakennuksittain valkea ja tummanruskea väri.

Alueelle tehtiin lisäksi autotalleja sekä apurakennus askartelu-, sauna- ja pesulatiloineen ja varastoineen.

2. As. Oy Otsontornit 1955, As. Oy Otsonkulma 1955, As. Oy Nallentorni 1961
Viljo Revell

Viljo Revellin neljä tornitaloa – kaksi As. Oy Otsontornia ja As. Oy Otsonkulma sekä näitä myöhemmin, 1961, valmistunut As. Oy Nallentorni – reunustavat Nallikalliota idässä.

Revellin tornitalot, kaksi Otsontornia, Otsonkulma ja Nallentorni, käsittävät seitsemän asuinkerrosta, yhdestä kahteen pohjakerrosta ja kattokerroksen. Aravan pinta-alamääräyksiä tasaamaan suunnitelluissa Otsontorneissa ja Otsonkulmassa on pienasuntoja. Nallentorniin tehtiin suurempia, jopa 120 m2 asuntoja. Päätyasunnoissa on pienet parvekkeet, keskiosassa ranskalaiset parvekkeet. Syvärunkoista massaa on kevennetty kattokerroksen ja pohjakerroksen sisäänvedolla sekä päädyistä ulkonevilla rakennusosilla, joihin parvekkeet liittyvät.

Otsontornien ja Otsonkulman kantava runko on paikalla valettua betonia, välipohjat betonilaattoja. Päätyjen julkisivulaatat ovat esivalmistettuja Toja-betoni-yhdistelmälevyjä. Ne oli alun perin tarkoitus jättää maalaamatta. Rakennusten pitkien sivujen verhouksena ovat maalaamattomat mineriittipoimulevyt.

Korkean kalliopaljastuman, Nallikallion, lakea kiertää kolme As. Oy Kontionpesän ja As. Oy Isokontion lamellitaloa (Markus Tavio). Asuntosäätiö sijoitti 1962 alueen tuntumaan, Tapiolantien viereiseen puistoon kuvanveistäjä Helvi Hyvärisen punagraniittisen Ilves ja pentu -veistoksen.

Tapiolantien varren kuudessa As. Oy Nallenpolun pistetalossa (Esko Suhonen ja Esko Hyvärinen) on asuntojen lisäksi myymälöitä ja työhuoneita. Asunnot on eristetty porrashuoneen melusta tuulikaapilla. Asuntojen parvekkeet avautuvat merelle, lounaaseen.

Edellisten sekä Revellin tornien tuntumaan sijoittuvat Suomen taiteilijaseuran rivitalo ja neljän kerrostalon muodostama ryhmä, As. Oy Karhunpojat (Aulis Blomstedt).

Valokuva kerrostalolähiötä esittävästä pienoismallista.

Pienoismalli. Edessä Nallenpolun pistetalot, keskellä Taiteilijatalo ja Karhunpojat, taustalla Revellin kolme tornitaloa. (Foto: Troberg/Asuntosäätiö)

3. Suomen Taiteilijaseuran rivitalo, 1955
Aulis Blomstedt

Suomen taiteilijaseuran rivitalon kuudessa huoneistossa on parvellinen ateljeetila sekä kolmen huoneen ja keittiön asuntosiipi. Neljässä huoneistossa ateljeetiloihin liittyvät ainoastaan keittiö ja aputilat. Ateljeissa on avotakka. Rakennusmateriaaleina ovat puu ja kevytbetoniharkot, julkisivuissa pystyrimalaudoitus.

4. As. Oy Karhunpojat, 1957
Aulis Blomstedt

Neljä kerrostaloa – Karhunpojat – käsittävät kolme varsinaista asuinkerrosta, neljäs on sisäänvedetty. Rakennusten kaksioissa parvekkeelle päästään sekä olo- että makuuhuoneesta. Betonista ja tiilestä tehtyjen rakennusten julkisivupinnat elävät valossa karkean muurauksen ja slammauksen ansiosta.

5. As. Oy Otsonpesä, 1959
Kaija ja Heikki Siren

As. Oy Otsonpesän viisiasuntoisen luksusrivitalon (Kaija ja Heikki Siren) sijainti Otsolahden tuntumassa aiheutti aikanaan polemiikkia.

Otsonpesän rivitalossa on viisi asuntoa. Asuntojen pääsisäänkäynti on kellarikerroksessa, jossa on myös autotalli. Ylempään sijoittuvat varsinaiset asuintilat ja ylimpään saunaosasto kattoparvekkeineen. L-pohjaiseen oleskelukerrokseen liittyy sisääntulopuolelle avautuva etupiha. Tiilestä muurattu rakennus koostuu kohtisuoraan toisiinsa nähden asetetuista palikkamaisista osista hieman Tapionsolun tapaan. Laajojen ikkunapintojen lisäksi valkoisia julkisivuja korostaa tietyin osin musta vaakalaudoitus.

Asuntojen koot vaihtelevat 150 ja 250 m2 välillä, ja niiden sisätiloissa käytettiin korkeatasoisia materiaaleja. Luksusasuntojen olohuoneisiin tehtiin kiinteä tv-, radio-, levysoitin- ja magnetofonikaappi stereoäänentoistoineen.