






TULEVIA NÄYTTELYITÄ
Kestävän kehityksen kärjessä
Kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat 2007 • 2008 • 2009
6.10.–21.11. [iso halli]
Koko maailmaa koettelevan energia- ja ympäristökriisin kärjistyessä eturivin arkkitehdit ympäri maailmaa ovat omaksuneet uudenlaisen näkökulman: maailman kulttuuria rakennettaessa on ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen suhde arvioitava uudelleen. Kansainvälinen kestävän kehityksen arkkitehtuuripalkinto (Global Award for Sustainable Architecture) on perustettu vuonna 2007 edistämään maailmanlaajuista arkkitehtuurikeskustelua. Palkinnon saa vuosittain viisi sellaista arkkitehtia, jotka ovat sitoutuneet kestävän kehityksen etiikkaan ja tekevät innovatiivista työtä ekologisista lähtökohdista.
Näyttelyssä ovat mukana Stefan Behnisch (Stuttgart, Saksa), Balkrishna Doshi (Ahmedabad, Intia), Françoise-Hélène Jourda (Pariisi, Ranska), Hermann Kaufmann (Schwarzach, Vorarlberg, Itävalta), Wang Shu (Hangzhou, Kiina), Fabrizio Carola (Napoli, Italia), Elemental (Santiago, Chile), Rural Studio (University of Auburn, Alabama, USA), Philippe Samyn (Bryssel, Belgia), Carin Smuts (Kapkaupunki, Etelä-Afrikka), Construire (Pariisi, Ranska), Thomas Herzog (München, Saksa), Diébédo Francis Kéré (Gando, Burkina Faso / Berliini, Saksa), Sami Rintala (Bodo, Norja), Studio Mumbai (Bombay, Intia)
Tuottaja: Cité de l'architecture & du patrimoine, Pariisi, Ranska
Lue lisää Global Award -palkinnosta
Aarne Ervi – tilaa ihmiselle
1.12.2010–20.2.2011 [iso ja pieni halli]
Läheinen suhde luontoon ja maiseman huomioon ottaminen oli arkkitehti Aarne Erville (1910–1977) suunnittelun lähtökohta. Ervi oli elementtirakentamisen edelläkävijöitä, ja esimerkiksi muovin käyttöönottoa rakennusosiin on meillä pidetty hänen ansionaan. Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Tapiolaan, jonka keskustan Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli sekä keskustan asemakaava altaineen ja suihkulähteineen ovat hänen suunnittelemiaan. Ervin muita huomattavia töitä ovat Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopisto sekä Oulujoen voimalarakennukset.
Tuottaja: Suomen rakennustaiteen museo
Muutokset mahdollisia!
© 2007 Suomen rakennustaiteen museo


